Sosiaalinen media on ollut yksi ehkä suurin elämän mullistajamme 2000-luvulla. Facebook perustettiin vuonna 2004, Twitter vuonna 2006, LinkedIn 2002, Instagram 2010, YouTube 2005, Snapchat 2011, Pinterest 2010 ja WhatsApp vuonna 2009. Vuoteen 2021 mennessä useista näistä sosiaalisen median kanavista on tullut luonnollinen ja myös aikaa vievä osa päiväämme.
Koronapandemian myötä somen käyttö on vain lisääntynyt. Tämä ilmenee Innowisen julkaisemassa suomalaisten sosiaalisen median käyttöä koskevassa katsauksessa.
Koska suurin osa suomalaisista käyttää jo sosiaalista mediaa, yritykselle se tarkoittaa, että valtaosa asiakkaista on siellä. Niinpä yritystenkin on oltava sosiaalisessa mediassa.
Yritys, älä mene someen vain olemaan
Henkilökohtaisessa käytössä sosiaalinen media on pitkälti viihtymistä ja vapaamuotoista kommunikointia ilman päämäärää. Yrityksille sosiaalinen media on puolestaan potentiaalinen kanava markkinointiin päämääränään saada lisää tuloja.
Tähän päämäärään päästäkseen, eli jotta somesta saisi rahallista hyötyä, pelkkä passiivinen oleminen somessa ei riitä. Sosiaalinen media on rakennettu sellaiseksi, että tarvitaan jatkuvaa, säännöllistä ja aktiivista läsnäoloa. Kiinnostavan ja seuraajia koukuttavan sisällön tuottaminen tasaiseen tahtiin ei ole kuitenkaan helppoa, siksi tarvitaan yksityiskohtainen ja konkreettinen suunnitelma eli sosiaalisen median strategia.
Mikä on sosiaalisen median strategia?
Sosiaalisen median strategia on yrityksen sosiaalisen median toimintaa ohjaava suunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa käydään mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti läpi, mitä varten yritys on somessa ja tuottaa sinne sisältöä sekä miten somea käytännön tasolla toteutetaan. Mitä yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi suunnitelma laaditaan, sitä helpompaa sitten itse käytännön työ on. Ja hyvin toteutettu some taas tuo niitä tuloksia, joita yritys kaipaa.
Miksi sosiaalisen median strategia on tärkeä?
Ilman strategiaa eli suunnitelmaa sosiaalisen median tekeminen vaikeutuu, on epäsäännöllistä ja päämäärätöntä haahuilua. Kun et tiedä, mitä somejulkaisuun kirjoittaisit, millaisen kuvan tai videon jakaisit, millaisella kirjoitustyylillä kirjoitat ja kenelle jne., tulee helposti valittua se helpompi reitti eli jättää kokonaan tekemättä. Se taas tarkoittaa, että yrityksesi jättää yhden erittäin toimivan, potentiaalisen ja ilmaisen markkinointikanavan hyödyntämättä. On siis ehdottoman tärkeää, että laadit tarkan pelisuunnitelman sometoiminnallesi ja teet sen avulla somea, joka tuottaa tulosta eli kassan kilinää.
Miten sosiaalisen median strategia tehdään?
Sosiaalisen median strategiaa laadittaessa paneudutaan muutamiin keskeisiin kohtiin. Pysähdy pohtimaan niitä syvällisesti ja rauhassa sekä kirjoita vastauksesi ylös, sillä tässä asiassa sanonta “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää paikkaansa.
Käydään seuraavaksi ne keskeiset kohdat läpi:
1. Määritä tavoitteet
Miksi yrityksesi on sosiaalisessa mediassa ja ennen kaikkea, millaista tulosta tai muutosta yrityksesi haluaa sosiaalisesta mediasta?
Somesuunnitelman laatiminen aloitetaan määrittelemällä tavoitteet sometoiminnallesi. Tavoitteiden täytyy olla mahdollisimman konkreettiset ja mitattavissa olevat sekä tietysti realistiset yrityksellesi. Tavoitteiden asettaminen helpottaa suuresti somen tekemistä, sillä kun on tiedossa päämäärä, johon pyritään, on helpompi keskittyä tekemään niitä asioita, jotka vievät kohti päämäärää.
Suosittelemme käyttämään tavoitteiden määrittämiseen SMART-tavoitteita. Olemme kirjoittaneet SMART-tavoitteista ja niiden käyttämisestä kattavasti aiemmassa blogissamme “Sisältömarkkinoinnin ABC”. Jos et tiedä, mitä SMART-tavoitteet ovat ja miten niiden avulla tehdään tavoitteita, käy lukemassa tuosta blogistamme.
Tavoitteiden luomisessa tärkeää on kuitenkin muistaa, että tavoite on konkreettinen, yksi tavoite keskittyy yhteen asiaan ja tavoitetta voidaan mitata.
Esimerkiksi “tavoitteena on lisätä Facebookin seuraajia” ei ole hyvä tavoite, koska siitä puuttuu täsmällisyys ja mitattavuus. Hyvää siinä on kuitenkin se, että tavoite keskittyy vain yhteen asiaan eli Facebookin seuraajien määrän kasvattamiseen. Parempi versio tavoitteesta olisi kuitenkin “tavoitteena on lisätä Facebookin seuraajien määrää 300 henkilöllä 31.12.2021 mennessä.”
Sosiaalisen median tavoitteiden täytyy liittyä yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan. On hyvä muistaa, että yritykselle some ei ole kuitenkaan mikään erillinen kanava, vaan kaikki sen toiminta kytkeytyy tiukasti yrityksen liiketoimintaan ja muuhun markkinointiin. Yrityksen sosiaalisen median kanavat voivat olla esimerkiksi loistava kanava houkutella ihmisiä nettisivuille, jossa sitten tapahtuu konversio eli ihminen päätyy yrityksen asiakkaaksi.
2. Määritä kohderyhmä
Seuraavaksi määritellään kohderyhmä. Toivottavaa tietenkin on, että yrityksesi kohderyhmä tai kohderyhmät on jo tässä vaiheessa tiedossasi, jolloin tämä osa-alue on jo tehty. Sosiaalisesta mediasta tavoittelet tietysti sitä samaa kohderyhmää tai samoja kohderyhmiä, joita tavoittelet yrityksesi liiketoiminnassa ylipäätään.
Jos yrityksessäsi on tähän asti kuitenkin myyty palveluita tai tuotteita kaikille, niin suosittelemme ehdottomasti määrittelemään tarkasti kohderyhmän tai -ryhmät sekä luomaan ostajapersoonan edustamaan omaa kohderyhmäänsä. Jos myyt ja suuntaat sisältösi kaikille, niin silloin viestinnästäsi tulee hajutonta, mautonta ja keskinkertaista ei kenellekään suunnattua, jolloin se ei myöskään puhuttele tai kiinnosta ketään.
Olemme kirjoittaneet kohderyhmän tutkimisesta ja ostajapersoonan laatimisesta kattavan blogikirjoituksen. Lue täältä, kuinka se tehdään!
Tämä kohderyhmän määrittely -osio on erittäin tärkeä itse somen tekemisen kannalta. Siksi siihen kannattaa tuhlata aikaa, vaivaa ja ajatusta. Kun tiedät tarkalleen, kenelle kirjoitat ja puhut, itse kirjoittaminen ja puhuminen on paljon helpompaa. Ja ennen kaikkea, silloin tavoittelemasi kohderyhmä saa juuri kaipaamaansa apua, kiinnostuu tuotteistasi tai palveluistasi ja päätyy asiakkaiksesi.
Tee tämä osio siis huolella, ellet ole jo tehnyt!
3. Valitse käytettävät somekanavat
Kaksi edellistä kohtaa, eli määrittelemäsi tavoitteet sekä tavoittelemasi kohderyhmä sanelevat suurimmilta osin, mitkä sosiaalisen median kanavat valitset yrityksesi käyttöön. Mieti, missä kanavissa yrityksesi saavuttaa somelle asettamansa tavoitteet parhaiten? Entä, mitä somekanavia tavoittelemasi kohdeyleisö eniten käyttää? Yleensä tämä vaatii tutkimustyötä.
Suomen mittakaavassa loistavaa faktatietoa tarjoilee jo aiemmin mainittu Innowisen Sosiaalisen median katsaus. Jos yrityksesi markkinoi kansainvälisesti, niin Statistasta saa erinomaisia tilastoja. Monia muitakin paikkoja on, joten kannattaa vain ahkerasti googlettaa. Loistava tapa tehdä tutkimustyötä, on kysyä olemassa olevilta asiakkailtaan, mitä somekanavia he käyttävät ja millaisesta sisällöstä ovat kiinnostuneita? Jos yritykselläsi on jo somekanavia käytössä, niin niiden kävijätilastoissa on myös tietoa nykyisistä seuraajista. Verkkosivuihisi liitetty Google Analytics kertoo verkkosivujesi kävijöistä.
Älä tee kanavavalintaa sen perusteella, missä kanavissa on suurimmat käyttäjämäärät, vaan laita painoarvo niille kanaville, joissa seuraajasi toimivat ja jotka soveltuvat parhaiten käyttöösi. Yritykset valitsevat helposti isoja ja yleisessä käytössä olevia sosiaalisen median kanavia. Totuus saattaa kuitenkin olla, että sekä yritys että kohderyhmä hyötyisivät enemmän jonkin pienemmän ja kapeampaan tarkoitukseen tehdyn alustan käyttämisestä. Esimerkiksi akateeminen organisaatio hyötyy keskusteluiden ja omien tutkimusideoidensa jakamisesta seuraajiensa kanssa tieteentekijöille ja tutkijoille suunnatussa yhteisöpalvelussa enemmän kuin Facebookissa.
Kuinka monta eri kanavaa kannattaa sitten ottaa haltuun? Tämä riippuu aivan yrityksestä ja etenkin sen henkilöstöresursseista. Meidän ajatuksemme on “less is more” eli vähemmän on enemmän. Määrän sijaan kannattaa panostaa laatuun. Mitä useampaa kanavaa yrittää pyörittää, sitä enemmän se vaatii aikaa, ideointia ja tekijöitä. Mitä useampaan kanavaan viestintä ja sisällöntuottaminen jakautuu, sitä sirpaloituneempaa viestintä on ja se taas vähentää yrityksesi uskottavuutta.
Monissa yrityksissä sometoiminnan pyörittäminen on sälytetty muihin työtehtäviin palkattujen henkilöiden lisätehtäviksi oman työnsä ohessa, jolloin somen tekemiseen käytettävä aika on entistä rajatumpaa. Eli on tarkkaan harkittava, riittääkö yrityksen henkilöstöresurssit somen tekemiseen ja kuinka monen kanavan pyörittämiseen. Tarvittaessa on palkattava siihen oma tekijä tai ulkoistettava se.
Suositeltavaa on, että valitset ensin 1-2 somekanavaa ja otat ne kunnolla haltuun. Sitten kun olet sen tai ne saanut pyörimään hyvin, päivität säännöllisesti, saavutat tavoitteesi, asetat uusia ja saat tuloksia, niin sitten voi harkita laajentamista uuden kanavan pariin tarvittaessa.
4. Laadi suuntaviivat sisällöntuotannolle
Nyt on sitten aika alkaa miettiä itse somen tekemistä. Mitä sisältöä tehdään? Milloin? Ja kenen tehtävänä on tehdä mitäkin?
Ohjeita sisältöjen tuottamiseen
On tärkeää laatia somen sisällöntuotannolle suuntaviivat, jotka ohjaavat ja helpottavat käytännön työtä kohti asetettuja tavoitteita. Tähän on hyvä kirjata aihealueita ja teemoja, joista julkaisuja tehdään ja jotka kiinnostavat tavoittelemaanne kohderyhmää.
Jos tuntuu hankalalta keksiä aihealueita, joista sisältöä voisi someen tuottaa, kannattaa pitää mieli avoinna ja tutkia avoimesti muiden tekemistä. Eikä tutkimustyötä kannata rajata vain omiin kilpailijoihin tai saman toimialan toimijoihin, vaan tutustua avoimin mielin kaikenlaisiin sisältöihin. Miksi monilla henkilöillä on paljon seuraajia somessa? Mikä heidän sisällöissään kiinnostaa ja koukuttaa seuraajia? Mitä voimme oppia siitä ja miten voisimme muotoilla omaa sisällöntuotantoamme vastaavaan suuntaan?
Tässä kohdin on hyvä miettiä ja kirjata ylös myös kirjoitus- ja puhuttelutyyli, jolla somessa toimitaan. Virallinen? Kirjakielinen? Rento? Puhekielen sanat sallittu? Maanläheinen? Huumoria sisältävä? Hymiöt sallittu? Jne.
Sisällöntuotannon suuntaviivoja miettiessä on syytä pitää mielessä sosiaalisen median luonne ja erityisesti sen tai niiden somekanavien luonne, toiminta- ja viestintätapa, joihin yrityksesi on liittymässä. Kaikkiin somekanaviin pätee se, että pääosassa ovat vuorovaikutus ihmisten välillä ja viihtyminen. Harva jaksaa seurata somessa yritystä tai organisaatiota, joka viestii yksipuolisen kuivakkaasti ja virallisesti. Harvoja ihmisiä myöskään kiinnostaa yritysten yrityskeskeinen sisältö somessa. Sisällön täytyy olla enemmän seuraajakeskeistä eli visualisoi ostajapersoonasi päähäsi ja tuota hänelle sisältöä, joka auttaa, viihdyttää, hyödyttää ja kiinnostaa häntä. Hyvä kaava julkaisuihin on 80–20-kaava: 80 % sisällöistä on seuraajakeskeistä ja 20 % yrityskeskeistä eli yrityksen tuotteiden tai palveluiden mainostamista.
Sisältöä tuottaessa täytyy lisäksi ottaa huomioon jokaisen kanavan omat toiminta- ja viestintätavat. Sama sisältö ei toimi eri kanavissa. Tutustu huolella somekanavaan ja sen toimintaperiaatteisiin, jotta tiedät, millaista sisältöä sinne on hyvä tehdä ja mikä toimii.
Ota käyttöön sisältökalenteri
Sisältökalenteri toimii sisällöntuotannon perustana ja ohjaavana työkaluna. (Sisältökalenterista käytetään myös nimitystä julkaisukalenteri.) Sisältökalenterin voi tehdä itse jollain taulukko-ohjelmalla tai sitten voi ladata netistä valmiin pohjan, josta muokkaa omaan käyttöön soveltuvan. Sisältökalenterin voi toteuttaa myös normaaliin kalenteriin. Pääasia on, että se soveltuu parhaiten oman yrityksesi käyttöön, sitä on helppo suunnitella, seurata ja toteuttaa.
Sisältökalenterin avulla sisällön suunnittelu, priorisointi ja uuden sisällön luominen on helpompaa. Siihen aikataulutetaan suunnitellut päivitykset, jolloin aktiivisen ja säännöllisen sosiaalisen median toiminnan toteuttaminen onnistuu.
Milloin julkaista?
Julkaisuajankohta on syytä miettiä tarkasti dataan pohjautuen. Julkaisuja kannattaa tehdä silloin, kun kohderyhmä on parhaiten saavutettavissa. Näin julkaisut saavat parhaan näkyvyyden. Monien somekanavien analytiikkatiedoista voi selvittää, mihin aikaan päivästä ja minä päivinä omat julkaisut saavuttavat parhaan kattavuuden. Toinen tapa on julkaista eri päivinä ja eri aikoihin. Kokeilemisen kautta selviää, mihin aikaan päivästä ja minä päivinä kohderyhmäsi on suurimmilta osin paikalla.
Roolit ja käytännöt
Yli yhden hengen yrityksissä ja organisaatioissa on tärkeää tehdä roolijaot selväksi. Kuka on somen vastuuhenkilö? Millainen rooli muilla työntekijöillä on somessa? Joissakin yrityksissä on palkattu työntekijä vastaamaan esim. digi- ja somemarkkinoinnista, mutta on myös monia yrityksiä ja organisaatioita, joissa somea pyörittävät muihin tehtäviin palkatut työntekijät omien työtehtäviensä ohessa. Tällöin on erityisen tärkeää nimetä henkilö tai henkilöt, joiden vastuulla some on, sekä mitä tehtäviä siinä kullekin kuuluu. Kuitenkin esimerkiksi sisältöjen ideoinnissa kannattaa hyödyntää koko henkilöstöä, sillä mitä useampi ihminen heittelee ideoita sisältökalenteriin, sitä monipuolisempaa ja parempaa sisältöä seuraajat ja kohderyhmä saa.
Sosiaalisen median strategiaan kannattaa kirjata ylös myös käytännön toimintaohjeet. Reagoidaanko millä tavoin tulleisiin viesteihin ja kommentteihin? Miten nopeasti pyritään vastaamaan somessa tulleisiin viesteihin? Millä tavalla käytännössä hoidetaan se, jos somen vastuuhenkilö ei osaa vastata johonkin kysymykseen? Miten saadaan mahdollisimman nopeasti joku yrityksen asiantuntija vastaamaan kysymykseen? Kirjataanko vastauksen perään kirjoittajan nimi? Esimerkiksi “Maija Popalta”. Millä tavalla toimitaan, jos yrityksen toiminta tavalla tai toisella aiheuttaa somemyrskyn? Jne. Nämä käytännönohjeet ohjaavat yrityksen somea koko ajan samansuuntaisesti, vaikka tekijät vaihtuisivat, ja jokainen yrityksen henkilöstön jäsen tietää oman työnkuvansa sosiaalisen median tekemisessä.
Vaikka somea tekee säännöllisesti, niin somessa ei tarvitse kuitenkaan notkua koko ajan. Tähänkin auttaa sisältökalenteri. Tulevat julkaisut on suunniteltu etukäteen, jolloin ei tarvitse käyttää aikaa keksimiseen, että mistä postaisi. Toinen hyödyllinen kikka on tehdä postaukset valmiiksi ja ajastaa ne tulemaan julki haluttuna ajankohtana. Näin riittää, että valitset yhden viikonpäivän, jolloin teet tulevat julkaisut julkaisuvalmiiksi ja ajastat ne oikeaan ajankohtaan. Tämän lisäksi riittää, että käyt esimerkiksi aamulla työpäivän aluksi tarkastamassa somekanavat ja reagoimassa tulleisiin kommentteihin ja kysymyksiin. Tällä toimintamallilla voit hyvinkin selvitä 2-3 tunnilla viikossa ja silti tehdä tehokasta somea. Toki tarvittava tuntimäärä on yritys- ja organisaatiokohtainen. Tärkein ohje on se, että älä oleile somessa koko ajan, vaan varaa kalenteriin selkeät ajankohdat, jolloin teet somea.
Monissa somekanavissa on nykyään jo itsessään ajastusmahdollisuus, mutta yksi potentiaalinen vaihtoehto usean somekanavan hallintaan on jokin hallintatyökalu. Esimerkiksi Buffer ja Hootsuite ovat toimivia työkaluja. Bufferia voi käyttää ilmaiseksi enintään 3 eri kanavan hallintaan. Hootsuite on maksullinen. Halvin vaihtoehto maksaa 39e/kk. Etenkin useiden eri somekanavien hallintaan hallintatyökalu on erittäin tehokas ja silloin siitä kannattaa maksaakin, jotta saa kaikki mahdolliset hyödyt siitä irti.
5. Aloita sisällöntuottaminen
Nyt suunnitelma on laadittu ja on aika aloittaa sen toteuttaminen. Suunnitelman toteuttaminen vaatii aikaa, paljon ideoimista ja luovuutta, mutta ennen kaikkea se vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Älä luovuta, vaikka tuloksia ei alkaisikaan näkyä heti, tai edes puolen vuoden tai vuoden päästä. Sinnikäs, laadukas ja pitkäkestoinen työ kantaa hedelmää, ennemmin tai myöhemmin.
6. Seuraa dataa ja kehitä toimintaa
Pitkäkestoinen työ ei pelkästään riitä, vaan sosiaalisen median toimintaa on jatkuvasti seurattava datan avulla sekä analysoitava ja kehitettävä edelleen paremmaksi. Jokaiselle asetetulle tavoitteelle kannattaa määritellä myös mittari tai mittarit, joista sen toteutumista voi seurata.
Jos otetaan esimerkiksi aiemmin mainittu tavoite: “Tavoitteena on lisätä Facebookin seuraajien määrää 300 henkilöllä 31.12.2021 mennessä.” Tämän tavoitteen mittarina on Facebook-sivun seuraajien määrä. Nykyinen lukema on hyvä merkitä tavoitteen yhteyteen, jolloin seuraajien määrän kasvua on helppo seurata.
Suosittelemme, että merkkaat jokaisen suunnitelmaan kirjaamasi tavoitteen kohdalle mittarin tai mittarit, joista kyseistä tavoitetta seuraat. Näin tavoitteesta tulee konkreettinen ja jokainen yrityksessäsi tietää, minkä avulla tavoitteen saavuttamista voi seurata.
Sosiaalisen median suunnitelmaa laadittaessa on tärkeää muistaa myös, että kyseessä ei ole asiakirja, joka kerran tehdään ja sen jälkeen tulostetaan seinälle kehyksiin. Sen sijaan kyseessä on jatkuvasti käynnissä oleva, muuttuva ja kehittyvä prosessi. Eli tärkeintä ei ole hioa täydellisen timanttista suunnitelmaa, vaan viedä se käytäntöön heti, kun mahdollista ja työstää sitä matkan varrella.
Kuten olet ehkä huomannutkin, sosiaalinen media kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Siksi se, mikä toimi toissa vuonna, saattaa olla tänä vuonna täysin toimimaton toimintatapa. Muutokset saattavat olla todella nopeita ja äkillisiä. Esimerkiksi tulee ilmi jokin tietoturvaa uhkaava tekijä jonkin somekanavan osalta ja hetkessä iso osa sen käyttäjistä poistuu. On siis ehdottoman tärkeää osata reagoida nopeasti ja pysyä kaikin puolin kärryillä, missä somessa mennään. Somen ennustamattomuuden vuoksi ei ole myöskään suotavaa rakentaa yrityksen markkinointia ja myyntiä pelkästään somen varaan. Vaikka nyt siellä menisi hyvin ja kaikki myynti tulisi sieltä, niin yhtenä kamalana aamuna tilanne voi olla se, että koko somekanavaa ei enää olekaan olemassa. Toki tämä on epätodennäköistä, mutta silti kannattaa pitää huoli, että muutkin markkinointikanavat ovat kunnossa.
Let’s do it!
Nyt olemme käyneet kattavasti sosiaalisen median suunnitelman laatimisen läpi. Tämän avulla somen haltuun ottamisen pitäisi helpottua valtavasti.
Hyväkään suunnitelma ei vielä riitä, vaan on käärittävä hihat, raivattava kalenterista aikaa, ideoitava sekä alettava tehdä! 🙂
Tuntuuko somesuunnitelman laatiminen tai somen tekeminen hankalalta? Ei huolta. Ota meihin yhteyttä! Me autamme mielellämme.
